Uusi alku

Tai tälle blogille ainakin. Nyt kun en pääse enää tallille niin usein, niin tekee mieleni ainakin kirjoittaa siitä enemmän. Vaikka taukoa edelliseen kertaan onkin kohta vuosi. :D No mitäpä pienistä...jatketaan siis samaan tapaan!
Tallillakäymiseni on muuttunut siitäkin syystä että en enää asu kovinkaan lähellä Kuortanetta...semmoisen 400 km päässä vain. Kyllähän täällä Oulussakin on talleja, mutten vielä ole saanut aikaiseksi siellä käydä.(Sitäpaisti ratsatustuntien hinnat ovat hillittömän kalliit täällä!) Niin ja toinenkin lievä muutos tallivierailuhin on se että jotenkin kummassa olen onnistunut tartuttamaan Tommiin myös tämän hevosinnostuksen. Älkää kysykö miten, kirjoitan vaikka sitten kirjan TaPoilusta kun sen syvin luonne selviää minulle.
No enivei... syyslomalla kerkesin käydä tallilla vain kaksi kertaa, vaikka tarkoitukseni oli vuokrata heppa koko viikoksi. Tämän hepan oli tarkoitus olla uusi ruuna Kiri-Tähti, mutta en sitten kiutenkaan ihatunut siihen niin paljon että olisin sillä enemmän halunnut ratsatella. Minä kun pidän enenmmän semmoisista hieman nopeammista ja tammamaisemmista hepostista. Jotenkin tuntui että Kirpulta uupui hieman luonnetta, vaikka muuten kiva polle olikin. Sen sijaan Letti olisi kelvannut hyvin, mutta se saa kyllä juosta tunneilla muutenkin ihan tarpeeksi, että töitä kyllä riittää ilman minuakin.
Menimme Tommin kanssa sitten vain käymään tallilla yhtenä päivänä kun viimein sain revittyä siihen aikaa. Kaisu ja suvi ratsastelivat kentällä joten me päätimme luoda kakkaa pois odotellessa. Sitten saimme ajettavaksemme Fyrry-ruunan. Puimme siis koko hevosen heijastimiin(sekä myöskin itsemme ja kärryt) ja painuimme piemeään. Lähtiessä näeimme vielä jotain, mutta palatessa hevonen sai kyllä ihan itse valita reitin ja tahdin. Aika rauhallinen lenkki tuli, kun ei uskaltanut kovin lujaa mennä...näkyvyys eteenpäin kun oli se 2 metriä. Lisäksi minua pelotti hirvet, mutta eipä niitä siellä sitten näkynyt. Fyrry oli mukava, kuten aina. Ehkä taas hieman kovasuinen ajaa, mutta uskalsi hyvin tarpoa aivan pilkko pimeässä. Tallilla oli kengitys meneillään kun tultiin ja Hyntki vielä ratsasti Turrensa. Me olimme kylmissämme ja nälissämme joten otimme loput hepat sisään ja pesimme koivet. Sitten Nesteelle syömään. :D

Seuraavana päivänä meidän oli tarkoitus ajaa Kiri-Tähti, muttei siitä sitten tullut oikein mitään. Valjastaessa heppa oli jo hieman epäluuloisen oloinen, vaikka ei protestoinut edes kärryjen nitkuttelua. Otimme sen siis pihalle. Tai ainakin yritimme sillä hevonen näytti lähdössä määräävän tahdin. Se ei antanut ollenkaan jarruja ja käyttäytyi muutenkin hieman liian vaikeasti jotta olisimme edes päässett kärryille. En tiedä sitten oliko se vain jännyttynyt jos sitä ei ollut ajettu pitkään aikaan, vai oliko sillä huonoja kokemuskia ajamisesta. Uskoisin että kyllä sillä vielä joku päivä ajatetaan, mutta ei viitsitty sillon lähteä kun ei olisi ollut yhtään ihmistä pitämässä kiinni.
Takaa-ajoin sen ilman kärryä kentällä ja meni ihan niinkun ravurin sopii odottaa. Jarrut olivat ehkä vähän heikot. Sitten kun ei viitsitty sitä turhan takia tarhasta ottaa niin juoksutin sen kaikissa askellajeissa. Vastapäivään se meni tosi hyvin kaikki, laukkakin oli kolmitahtista kun vain heppa sai ensin tahdista kiinni. Myötäpäivään tuli kyllä kaikki askellajit mutta laukka oli aika raakaa. Mutta ei sitä nyt vielä enempää voi ravirilta odottakkaan. Olin todella positiivisesti yllättynyt mitenkä Kirppu oli kehittynyt viime juoksutuskerrasta. Nyt sillä oli jo omaa halua liikkua eteenpäin ja kaikki askellajit nousivat jo ihan melkein kokonnaan äänikomennoilla ja vähän maiskuttamalla. Viimeksi tarvittiin 3 ihmistä että sen sai laukkaamaan! Nopeasti kehitty tämä hepoinen, sen vaan sanon.