Pake pelastaa

Olenko tehnyt mitään järkevää? En. Heilunut tallilla kuvaamassa hevosia. :D Selässäkään en ole käynyt piiiitkäään aikaan, mutta toisaalta ei ole oikein ollut innostustakaan. Helin kanssa olimme tuossa yksi päivä kärryttelemässä Pakea, jolla oli viimeksi ajettu herra tietää milloin. Pake oli aivan ekstaaississa mutta kuunteli silti apuja käsittämättömän hyvin. Herra vaihtoi askellajiakin vain äänen voimalla! Yleensä hidastaminen on vaatinut vähintään muutaman ihmisen roikkumista ohjissa. Olimme myös kiitollisia että satuimme ottamaan Paukun kärryjen eteen koska metsätielle päästyämme keskellä tietä oli puidenkatkontakonen täydessä vauhdissa eikä ohjaaja huomanut meitä ollenkaan joten täytyi tehdä 180 asteen käännös. Ja eiköhän edessä tullut sitten valtava puurekka joka onneksi pysähtyi kun hyppäsin alas kärryilta ja huidoin olkapääni sijoiltaan. Pake oli hieman jännittynyt, mutta en osaa kuvitellakkaan mitä olisi tapahtunut jos joku muu olisi ollut aisoissa.
Tulomatkalla oli jumalaton tuuli että piti aivan korvat päätämyöten mennä. Tietenkin oltiin vähän säpsyllä päällä. Sitten kuului vain *kling* ja me Helin kanssa aletiin mietti mikä se oli kun loimi joka oli päällämme alkoi kirityä. Hevonen SEIS!(helpommin sanottu kuin tehty) Ja sitten miljoonaan kertaan kiertynyttä loimennarua irrottamaan pyörästä. Pakella tuotti vaikeuksia seistä ihan paikaallaan,ja jos se ei olisi siihen pystynyt käteni olisi nyt huomattavasti pienenpinä paloina. Loppumatka sujui ihan "normaalisti". Vieläkin ihmettelen kuinka kärryt ovat voineet kestää tätä touhua, niiden täytyy olla laatukamaa. Muistelle siis sitä kun Likka yhtäkkiä syöksyi metsään kärryt perässä, se oli niille taas yksi isku. :D